Hyvää joulua kaikille!

Huomaattehan hajuraon, joka on Nellin ja Arun välissä? Meidän Nelli-neitiä ei saanut tämän lähemmäksi muita. Pojilla ei ole ongelmaa olla vaikka kylki kyljessä.

Entä miksi ihmeessä Arun pitää pitää päätään noin pystyssä? Luuleeko se, että tonttulakki muuten putoaa - vai HALUAAKO se, että tonttulakki putoaa? Ehkä se tosiaan halusi, että lakki putoaisi. Kun laitoin lakin Lukalle, se näytti tältä:

Ihan kuin lakki painaisi pienen koiran aivan maahan?

Ehkä koirat eivät pidä siitä, että niille puetaan kaikenlaista. Ne ovat niin kilttejä, etteivät kuitenkaan rimpuile vastaan.

Tässä vielä pari kuvaa kuvanottotilanteesta. Luka oli jossain omilla teillään tässä vaiheessa eikä näyttänyt siltä, että aikoisi osallistua joulukortin tekoon.


Taas Arulla omituinen ilme (jälkimmäisessä kuvassa). Mitä ihmettä sen päässä oikein liikkuu?

Se oli kyllä koko ajan pingottuneessa tilassa. Ehkä se ajatteli lähteä kiitolaukkaan, ja sitten lakki putoaa?

Hyvää joulua vielä kaikille! Nauttikaa hyvästä ruuasta ja rauhasta!

Näin Nelli ja Aru tutustuivat Lukaan

Nyt Luka on 1,5-vuotias ja Arun paras koirakaveri, mutta alku oli vähän hankalampaa.

Tässä videossa Nelli ja Aru tapaavan 7-viikkoisen Lukan ensimmäisen kerran. Tapaaminen järjestettiin kasvattajan talon edustalla "puolueettomalla paikalla".

Se sujui aika hyvin. Nellihän, 11 v., oli jo kertaalleen joutunut hyväksymään pahaisen pennun samaan laumaan, mutta Aru, 3 v., hiukan arvelutti.

Aru on komea espanjanvesikoira, eikö?

Aru on tässä lyhyessä turkissa kesällä. Leikkaan sen kolmesti vuodessa. Yritän saada kokoon 4 kiloa silkkistä karvaa ja lähetän sen sitten Pirtin kehräämöön Haukivuorelle. Voi mennä vuosi tai pari.

Espanjanvesikoiran tavoin Aru rakastaa vettä. Monet hyppäävät ja sukeltavat veteen. Ei Aru. Aru tykkää vain hakea keppejä. Joskus sitä janottaa niin, että se kahlaa veteen kaulaa myöten juomaan, oli seassa jäitä tai ei. No, yleensä Arun turkki onkin pitkä ja lämmin talvella.