Lähdin heti etsimään Nelliä ja etsin koko päivän, välillä jalkaisin, välillä autolla, välillä muiden koirien kanssa, välillä yksin. Ei jälkeäkään, ei minkäänlaista ääntä missään. Naapureistakaan kellään ei ollut mitään havaintoa. Nelli oli hävinnyt - ilmaan.
Linnuista vain huuhkaja tai kotka pystyy nappaamaan 7-kiloisen koiran. Huuhkajista on aina joinakin vuosina ollut havaintoja, mutta kotkia täällä ei periaatteessa ole. Petoyhdyshenkilön mukaan kotkia on joskus nähty muuttomatkalla, joten ihan poissuljettu ei kotkakaan ole.
Katoamispäivän jälkeen olemme etsineet Nellin jäännöksiä joka päivä siihen asti, kun satoi lunta. Nyt täytyy odottaa lumen sulamista. Viimeistään toukokuussa pitää jotain löytää. Sen jälkeen maa peittyy taas kasvillisuuteen.
Nelli eli viimeiset vuotensa onnellista vanhan koiran elämää. Ulos se pääsi aina, kun halusi. Se nukkui pedissään hievahtamatta suurimman osan vuorokaudesta. Lenkille se halusi aina mukaan. Usein se piti kuitenkin varovasti herättää, koska ei olisi muuten huomannut, että nyt ollaan lähdössä. Vielä viikkoa ennen katoamistaan, se haastoi hetken vesikoiraamme Arua leikkimään.
 |
| Nellin oli hyvä olla omassa pedissään. |
Viimeiset kaksi vuotta Nelli oli myös hyvin helppo vanha koira. 16-17-vuotiaana sillä oli vaihe, jolloin sillä piti olla vaipat öisin, koska se laski helposti alleen. Loppuvuodet se pysyi kuivana. Kipujakaan ei ollut, vaikka aistit olivat jo huonot.
Suru on perheessä suuri.
Riitta, Nellin (1997-2017) emäntä
Nyt toukokuu on jo ohi puolivälin. Nellistä ei ole löytynyt jälkeäkään. Löysin isolta kiveltä tummanharmaita karvoja 0,5 x 0,5 metrin alalta, mutta ne paljastuivat supikoiran karvoiksi. Ilmeisesti huuhkaja oli aterioinut siinä ja vienyt loput muualle. Helmikuun jälkeen täällä on ollut ainakin 2 kotkahavaintoa: maaliskuun puolivälissä 2 kotkaa söi saukkoa jäällä Hätinvirran lossin lähellä. Toissapäivänä (15.5.) venerannassamme työskennellyt kirvesmiehemme näki taivaalla kotkan. Tuttava muistutti, että naapurikunnassa Ruokolahdella on jo muutama vuosi sitten havaittu pesivä kotkapariskunta. Nyt alkaa tuntua siltä, että Nellin sieppaaja on voinut sittenkin olla kotka. Jos Nellistä ei mitään muuta enää ole olemassa, ainakin pitäisi jossain olla nahkainen musta kaulapanta metalliosineen ja siinä roikkunut sininen muovirasia, jossa on Nellin nimi ja minun puhelinnumeroni.
VastaaPoistaMä kun luin tota juttua ajattelin heti että kotka. En uskonut huuhkajaan missään vaiheessa vaikkapa mahdotonta sekään ei ole. Tuli vahva tunne että kotka. Koira eli hyvän elämän ja vanhaksi.alkoi sillä jo olemaan iän tuomia pikku vaivoja. Ehkä vaikka traaginen kuolema oli niin ehkä kuitenkin parempi kun viedä piikille lopetettavaksi kun siinä on se päätös. Pitää itse päättää toisen eutanasiasta eli elämän päättymisestä.onko ikinä löytynyt mitään näin jälkeenpäin. Kyllä nuo kotkahavainnot viittaavat myös vahvasti kotkaan.
PoistaMä kun luin tota juttua ajattelin heti että kotka. En uskonut huuhkajaan missään vaiheessa vaikkapa mahdotonta sekään ei ole. Tuli vahva tunne että kotka. Koira eli hyvän elämän ja vanhaksi.alkoi sillä jo olemaan iän tuomia pikku vaivoja. Ehkä vaikka traaginen kuolema oli niin ehkä kuitenkin parempi kun viedä piikille lopetettavaksi kun siinä on se päätös. Pitää itse päättää toisen eutanasiasta eli elämän päättymisestä.onko ikinä löytynyt mitään näin jälkeenpäin. Kyllä nuo kotkahavainnot viittaavat myös vahvasti kotkaan.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKiitos kommentistasi. Mitään jälkiä Nellin jäännöksistä tai kaulapannasta ei ole löytynyt. Toisinaan koko asia tuntuu unelta ja ajattelen, että miten Nelli saattoi hävitä noin vain. Mutta ei ole muuta selitystä kuin kotka - tai huuhkaja. Kotka tuntuu tosiaan todennäköisemmältä, kun kukaan ei ole löytänyt mitään. Jonnekin kauas Nelli joutui.
PoistaRip Nelli. Oli aivan valloittava ja hurmaava koira. Surullista, että näin tapahtui pitkäikäisen ystävän lähtö!
VastaaPoista