Heti kun hankin tossut vesikoira-Arulle ja aussi-Lukalle, alkoi ulkoilu sujua yli 20 asteen pakkasessakin. Aru pääsi harrastamaan rakasta umpihankijuoksuaan, josta tämä videonpätkä.
Kerran se humpsutteli vajaan metrin hangessa puoli kilometriä. Minä kuljin lumikengillä ja Luka viisaasti kulki perässäni.
Sitten Aru lysähti hankeen erään puun juurelle ja jäi katselemaan siitä, mitä sitten teen. Kävin hoitelemassa viereisessä mökissä asioita ja kun tulin takaisin, Aru makasi yhä.
Jo pelästyin, että sille on sattunut jotain. Kun tulin kohdalle, koira puhkesi riehumaan ja meinasi tulla paluumatkankin umpihangessa. Komensin jäljilleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti